Etäkuntoutus tuo joustavuutta ikääntyneiden palveluihin Satakunnan hyvinvointialueella 

Satakunnan hyvinvointialueella on käynnissä merkittävä muutosohjelma, joka kehittää alueen etävälitteistä hoitoa. Sen myötä osa ikääntyneiden kuntoutuspalveluista aiotaan jatkossa toteuttaa etävälitteisesti. 

– Etäkuntoutus on uusi vaihtoehtoinen tapa, joka lisää asiakkaillemme kuntoutuksen saatavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Tavoitteenamme on lisätä asiakaslähtöisesti etäpalveluita, alustaa digi- ja tukipalveluiden päällikkö Karoliina Äikäs.

Äikkään mukaan etäpalveluiden kehittämisen taustalla on ajatus palveluiden joustavuuden ja valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä asiakkaille. Tarkoitus ei ole täysin siirtyä etäpalveluihin, sillä myös jatkossa alkukartoitus tehdään fyysisesti asiakkaan kotona. Tämän jälkeen arvioidaan voidaanko kotikäyntien ohjauksia toteuttaa etävälitteisesti. 

– Ikääntyneiden etävälitteisen hoidon ja ohjauksen ansiosta ammattilaisemme pystyvät myös kohtaamaan ja palvelemaan useampaa asiakasta päivän aikana, kun matka-ajat säästyvät, Äikäs kertoo. 

Pilotti ikääntyneiden palveluissa 

Satakunnan hyvinvointialueen pilotin tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli etäkuntoutukselle ikääntyneiden palveluissa. Myöhemmin toimintamallia on mahdollista soveltaa tietyin muutoksin myös työikäisten palveluihin. 

Pilotissa kokeillaan Remote Trainer -palvelua, jonka ideana on, että terapeutti voi keskittyä etävastaanoton aikana asiakkaan ohjaamiseen, kun palvelu näyttää harjoitteet ammattilaisen puolesta. Etäkuntoutukseen osallistuminen ei vaadi asiakkaalta erillistä etähoivan laitetta, vaan tavallinen tietokone, tabletti tai älypuhelin riittää. 

Etävälitteisen kuntoutuksen kehittäminen on aloitettu ikääntyneiden palveluista, sillä säännöllisessä kotihoidossa on jo asiakaskuntaa etäpalveluiden piirissä.

– Haluamme nyt tarjota myös etävälitteistä kotikuntoutusta näiden muiden etäkäyntien lisäksi, kertoo ikääntyneiden kotona asumista tukevien kuntoutuspalveluiden esihenkilö Eeva-Kaisa Kuusisto. 

Kuusiston mukaan etähoidossa on tehty kuvausta siitä, millaiset asiakkaat soveltuvat etäyhteydellä hoidettaviksi. On tutkittu, miten erilaiset asiakkaat vastaanottavat ohjauksen ja kykenevät toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Näkö- ja kuuloaistien toimivuus ovat tässä keskeisiä asioita. 

– Tavoitteenamme on ollut tunnistaa ne asiakkaat, jotka hyötyvät teknologiasta ja etävälitteisestä palvelusta, Kuusisto tiivistää. 

Muutoksen tukena verkostot 

Pilotin alusta alkaen kehitysryhmä halusi kuulla muiden hyvinvointialueiden kokemuksia etäpalveluista, sillä yhteinen kehitystyö nopeuttaa parhaiden käytäntöjen löytämistä. 

– Pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen, kun voimme yhdessä kehittää valtakunnallisesti toimivan toimintamallin, Kuusisto kuvaa. 

Etähoidon kehitysryhmä saikin positiivisen vastaanoton ja runsaasti vertaistukea eri organisaatioilta.

Äikkään mukaan myös Satakunnan hyvinvointialueen johto lähti hienosti mukaan, ja muutosohjelma toi kehitysryhmälle tietoa ja varmuutta siitä, että etäpalveluiden lisääminen on oikea suunta. 

– Muutosohjelma toi meille taustatukea, kun tiesimme että tämä on se merkityksellinen juttu. Olen kiitollinen myös kaikille meidän päässä. Lähdimme rohkeasti liikkeelle ja löysimme hyvän kehitysryhmän, Äikäs kehuu. 

Digikuntoutus kaivaa taustoja, kertoo uutisia ja nostaa esiin uusia toimintatapoja. Kerromme teknologiasta, mutta myös kuntoutuksen jokapäiväisestä arjesta. Digikuntoutuksen julkaisija on suomalainen digitaalisen kuntoutusteknologian pioneeri, Goodlife Technology Oy.