Asiantuntijoiden mukaan etäpalveluiden vakiinnuttaminen edellyttää nyt selkeitä linjauksia hoitoketjuihin.
Etäpalvelut haastavat vanhat rakenteet – asiantuntijat vaativat päättäjiltä rohkeutta uudistuksiin
Asiantuntijoiden mukaan etäpalveluiden vakiinnuttaminen edellyttää nyt tavoitteellisuutta ja selkeitä linjauksia hoitoketjuihin.
Digikuntoutuksen toimitus haastatteli seitsemää henkilöä, muun muassa sote-palveluiden suunnittelijoita ja päälliköitä, ja kartoitti etäpalveluiden kehitystarpeita useilla eri hyvinvointialueilla. Haastateltavat eivät esiinny jutussa nimillään.
Asiantuntijat painottavat, että etäpalvelut tarvitsevat johdonmukaisia linjauksia ja rohkeaa uudistumista, jotta toimivat käytännöt eivät jäisi irrallisiksi kokeiluiksi.
– Etäpalvelut voivat merkittävästi parantaa kuntoutuspalveluita, jos päätöksenteossa uskalletaan ottaa seuraava askel, eräs haastateltavista kertoo.
Hoitovelkaa kampitetaan yhdessä
Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluista muodostuu lähes 80 prosenttia kustannuksista, joten näiden palveluketjujen kustannustehokkuus tuottaa merkittävää säästöä ja on iso kannustin. Asiantuntijoiden mukaan monet päivittäistä toimintakykyä tukevat ja kuntouttavat palveluratkaisut ovat taitekohdassa. Eli on löydettävä uusia ratkaisuja ja tehtävä uusia valintoja.
Henkilöstö- ja asiakaskyselyissä on noussut esiin etäpalveluiden hyödyt. Ne säästävät aikaa, parantavat palveluiden saatavuutta ja tukevat asiakkaiden toimintakykyä sekä kotona pärjäämisen tunnetta.
– Etäkuntoutus toimii monelle asiakkaalle. On tärkeää pohtia, haluaako asiakas ajaa 60 kilometriä vastaanotolle vai osallistua kotoa käsin yhtä laadukkaalle vastaanotolle.
Erityisesti hybridimalli, joka yhdistääetä- ja lähikäynnit, on osoittautunut toimivaksi. Haastateltavat korostavat, että tiedolla johtamista tulisi tehostaa, jotta tunnistettaisiin lisää soveltuvia asiakkaita ja palveluita voitaisiin kohdentaa oikeille henkilöille.
Asiakasmaksut ohjaavat käyttäytymistä
Maksupolitiikka on ollut ratkaisevassa asemassa etäpalveluiden käytön laajentumisessa. Alueilla, jossa etäpalvelut sisältyvät hoitoon tai maksuttomaan toimintaan, käyntimäärät kasvavat. Puolestaan erilliset maksut ja hinnankorotukset ovat monin paikoin hidastaneet etäpalveluiden kehitystä.
– Nuorten maksuttomat etäryhmät täyttyvät, kun taas aikuisten kertamaksulliset ryhmät hiljenevät uusien korotusten myötä, eräs haastateltava kertoo.
Hänen mukaansa etäryhmät ovat olleet tehokas tapa tarjota kuntoutuspalveluita alueella, ottaen huomioon, että liikkumattomuudella on kallis hintalappu.
Hyvinvointialueiden säästötoimet ovat hiljentäneet digitaalisia palvelukokeiluja, vaikka niiden hyödyt tunnistetaan laajasti. Asiantuntijoiden mukaan pitkäjänteinen kehitystyö voisi merkittävästi vauhdittaa palveluiden uudistumista, vahvistaa sote-integraatiota ja kaventaa alueellisia eroja.
Päätöksenteon merkitys korostuu
Etäpalveluiden vakiinnuttaminen edellyttää mahdollistavia rakenteita, selkeitä prosesseja ja yhteistä toimintakulttuuria. Asiantuntijoiden mukaan päätöksenteolta tarvitaan nyt tavoitteellisuutta, investointeja ja linjauksia siitä, kuinka suuri osa käynneistä toteutetaan jatkossa etänä. Moni toivoo myös, että etäpalveluiden ensisijaisuus kirjattaisiin osaksi hoitoketjuja.
– Tarvitsemme rohkeutta päätöksentekoon. Usein asiat tehdään liian hankaliksi, vaikka käytännöt juurtuvat nopeasti toistojen kautta ja taustatietoa on jo runsaasti.
Haastateltavan mukaan hänen toimialueellaan etäpalveluiden laajentaminen kuntoutukseen ei vaatisi suuria ponnistuksia, mutta se voisi auttaa kuromaan kiinni kuntoutusvelkaa.
Haastateltavat ovat yksimielisiä siitä, että palaute osoittaa etäpalveluiden olevan vaikuttavia. Vaikka tutkimustieto seuraa väistämättä jälkijunassa, hyötyjen avaaminen asiakas-, henkilöstö- ja kustannussäästönäkökulmista voisi helpottaa päätöksentekoa.
– Emme voi viivytellä uudistuksia. Kun asiakasmäärät kasvavat, olemme auttamatta myöhässä, eräs asiantuntija summaa.
Liity mukaan keskusteluun Digikuntoutuksen Linkedin-sivulla!
Digikuntoutus kaivaa taustoja, kertoo uutisia ja nostaa esiin uusia toimintatapoja. Kerromme teknologiasta, mutta myös kuntoutuksen jokapäiväisestä arjesta. Digikuntoutuksen julkaisija on suomalainen digitaalisen kuntoutusteknologian pioneeri, GoodLife Technology Oy.
