Digitaalinen kuntoutus tulee kotiin – suomalaisten valmius on korkealla tasolla

Kuntoutuksen tarve kasvaa ikääntymisen ja lisääntyvien elintasosairauksien myötä. Ratkaisuksi tarjotaan digitaalista ensisijaisuutta, joka voisi auttaa miljardeja ihmisiä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Washingtonin yliopiston IHME-instituutin tutkimuksen mukaan kolmasosa maailman väestöstä hyötyisi kuntoutuksesta, mutta

kuntoutusammattilaisten vähyys ja kuntoutuksen saavutettavuus vaikeuttavat tilannetta erityisesti alemman ja keskitulotason maissa. Asiantuntijoiden mukaan digitaalista ensisijaisuutta tulisi tarkastella mahdollisuutena kasvavaan kuntoutusvelkaan.

Digitaalisuus, teknologia ja etäpalvelut sulautuvat osaksi kuntoutusta

Digitaalinen ensisijaisuus tarkoittaa, että digitaalisia välineitä, sovelluksia ja teknologioita hyödynnetään kuntoutuksen prosesseissa ja toimintatavoissa joko ensisijaisesti tai pääasiallisesti. Digitaalisuuden avulla halutaan parantaa kuntoutuspalveluiden saavutettavuutta, tehokkuutta ja yksilöllisyyttä.

Digitaalinen kuntoutus vie palvelut asiakkaan arkiympäristöön tukemaan hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalista kuntoutusta voidaan tarjota kuntoutujalle suoraan, hänen lähiverkoston tukemana tai terveydenhuollon ammattilaisten välityksellä.

Suomalaisten valmius vastaanottaa digitaalista kuntoutusta on

korkealla tasolla

Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista osaa ja haluaa käyttää digipalveluita. Digi- ja väestötietoviraston mukaan suomalaisista 86 % on täysin tai jokseenkin itsenäisiä digiasioissa,

9 % tarvitsee apua uusien asioiden opetteluun ja 5 % kokee, että ei osaa käyttää digipalveluita tai -laitteita. On merkittävää, että digitaidot ovat parantuneet kaikissa ikäryhmissä.

Uskallus yrittää ja kokeilla on keskeinen valmius, jota tarvitaan digitaitojen oppimisessa. Digirohkeutta on kohdata digitalisoituva arki ja sen on havaittu kasvavan parhaiten ympäristöissä, joissa on toimivat ja turvalliset, tarpeeseen vastaavat välineet sekä riittävästi tukea niiden käyttöön.